maanantai 31. maaliskuuta 2008

Avoimen amkin seuraava strategiaversio kommentoitavaksi

Tässä jäljempänä on avoimen amkin valtakunnallisen strategian versio 0.93 (päiväys 31.3.2008) julkaistu verkoston jäsenten ja muidenkin kommentteja varten. Seuraavaksi tätä käsitellään 7.4.2008 avoimen verkostokokouksessa, joten toivon mahdollisimman monen verkoston amkin kirjaavan kommenttinsa tähän blogiin ennen tulevaa kokousta.

Blogiin päädyttiin, jotta kunkin kommentit olisivat keskusteluna näkyvissä toisillekin ja siten ajatukset voisivat jalostua yhdessä. Ensimmäinen kommenttikierros joulukuussa ei ollut tässä mielessä vuorovaikutteinen ja niinpä asiasta otettiin oppia.

Kukin strategiatekstin pääluku on omana artikkelina, jotta kommentit olisivat paremmin asiayhteydessään. Yleisluontoiset kommentit - "tekstiä pitää lyhentää vielä reippaasti" tms - voi laittaa vastauksina vaikkapa tähän artikkeliin.

Kommentteja kirjattaessa toivon selvästi erotettavan 1) asiaa tai periaatetta koskevat ja 2) kielenhuoltoa koskevat kommentit. Molemmat ovat toivottuja, tämä on laajan joukon asiaa koskeva yhteisen näkemyksen ja tahtotilan kirjaamisprosessi, jossa on haasteellista olla kirjurina. Apu on tervetullutta.

Muuttuneista asioista muutama huomio:
- avoimen rajausta on joulukuiseen tekstiin nähden muutettu rehtorien Arenen kokouksessa antaman palautteen pohjalta selvästi avoimemmaksi: kaikki vahvistettujen opetussuunnitelmien mukainen opetus tulisi voida periaatteessa olla avointa, siis myös ylemmät amk-tutkinnot ja ammatilliset erikoistumisopinnot. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa joutuu toki edelleen käyttämään ja käytännön reunaehtoja tarkastelemaan, mutta jyrkkä rajaus vain perustutkintoihin on ehdolla muutettavaksi. Tämän muutoksenhan pitää päätyä Opetusministeriön avustuspäätösten käyttöehtoihin tulevalle vuodelle, jotta sillä olisi tarkoitettu vaikutus.
- tässä versiossa kokonaan uutta sisältöä on neljäs kohta, josta on vasta keskusteltu teemavetäjien palaverissa. Tehdessäni tätä pohjaesitystä olen pyrkinyt hahmottamaan sellaisia indikaattoreita, joilla olisi pitkä käyttöikä toiminnan kuvaajina.

Itselleni henkilökohtaisesti tämä on samalla uuden välineen haltuunottoa. En ole ennen kirjoittanut blogia ja muutenkin monet minut tuntevat ovat huomanneet fläppitaulun olevan minulle tuttu ja omasta mielestäni toimivakin väline. Laajan joukon monenkeskiseen työskentelyyn etänä omia aikojaan tarvitaan vain uuden ajan välineet. Avaus on nyt suoritettu, tervetuloa mukaan jalostamaan tätä avoimen ammattikorkeakoulun valtakunnallista strategiaa !

Kommentit 6.4. mennessä ehtivät mukaan 7.4. verkostokokoukseen !

1. Johdanto

1.1 Mitä avoimella amkilla tarkoitetaan

Avoin ammattikorkeakouluopetus määritellään opintojärjestelmäksi, jossa voi iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta osallistua ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen. Suomessa ei ole erillistä avointa ammattikorkeakoulua, vaan ammattikorkeakoulut toteuttavat opetuksen joko järjestämällä sen itse (erillisinä ryhminä tai tutkinto-opetukseensa integroituna) tai yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Vastuu opetuksen tasosta ja siitä, että opetus vastaa opetussuunnitelmien mukaista laatua, on aina ammattikorkeakoululla. Avointa ammattikorkeakouluopetusta tarjotaan ammattikorkeakoulu¬tutkintoon johtavilla koulutusaloilla, soveltuvin osin ylempiin amk-tutkintoihin johtavan ja ammatillisten erikoistumisopintojen opintojen osista sekä ammatillisessa opettajakoulutuksessa ja sen päätehtävänä on yksilön elinikäisen oppimisen ja ammatillisen kasvun mahdollistaminen.

1.2 Avoimen amkin strategian tarkoitus

Avoimen ammattikorkeakoulun yhteisellä strategialla tähdätään avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen vahvistamiseen sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen lähivuosien aikana. Strategian laadinnassa on otettu huomioon Opetusministeriön linjaukset raportissa ”Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisen haasteet” (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:6) sekä valtakunnallisessa avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa (2007-2009) tehdyt kehittämistoimenpiteet ja määritykset. Strategia on perustana ammattikorkeakoulujen omille avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaville linjauksille, päätöksille ja toimenpiteille, jotka ovat osa kunkin ammattikorkeakoulun omia aikuiskoulutusstrategioita.

2. Avoimen amkin tehtävä/toiminta-ajatus, visio ja arvot

2. Avoin amkin tehtävä/toiminta-ajatus, visio, arvot

2.1 Avoimen amkin toiminta-ajatus

Avoimen ammattikorkeakoulun päätehtävänä on yksilön elinikäisen oppimisen ja ammatillisen kasvun mahdollistaminen. Avoin ammattikorkeakoulu antaa kaikille kansalaisille monipuolisen mahdollisuuden osallistua ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

Avoin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa ja edistää ammattikorkeakoulu-opintojen saatavuutta. Se on osa ammattikorkeakoululaitosta ja kunkin ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen kokonaisuutta. Opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa voivat myös muodostaa opintopolun kohti tutkintoon johtavaa koulutusta.

2.2 Avoimen ammattikorkeakoulun visio 2012

Avoin ammattikorkeakoulu luo kansalaisille hyvät mahdollisuudet kehittää omaehtoisesti osaamistaan pärjätäkseen työelämässä, tutustuttaa kansalaisia laajasti ammattikorkeakouluopintoihin ja nostaa aikuisväestön koulutus- ja osaamistasoa.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat osaamiseensa perustuvaa opetusta sekä joustavan opintopolun ammattikorkeakoulututkintoon.

Avoin ammattikorkeakoulu on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tunnustettu tehtäväalue ja oleellinen osa ammattikorkeakoulujen koulutusrakennetta.

2.3 avoimen ammattikorkeakoulun arvot

Avoimuus

Kaikilla mahdollisuus opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta

Avoin amk –opetustarjontaa laajasti ja helposti saatavilla ja tarjonnasta tiedotetaan avoimesti

Tasa-arvoisuus

Avoin amk-opintoja tarjotaan opiskelijan asuinpaikasta ja kulttuuritaustasta riippumatta; Valtion tukemat osallistumismaksut mahdollistavat omaehtoisen hakeutumisen

Opintojen avuksi saatavilla tukipalveluita, esim. amkin kirjastopalvelut

Työelämälähtöisyys

On osa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusta ja aluekehitystehtävää, toteutusta kaikilla aloilla

Tarjonta ja siitä viestiminen suunnataan alueen työelämän tarpeet huomioon ottaen ja yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa

Avoimen amkin strategiset tavoitteet vuosille 2009-2012

3. Avoin amkin strategiset tavoitteet vuosille 2009-2012

3.1 Rooli ja profiili

Amk-osaamista levitetään avoimesti luontevalla vaikutusalueella ja profiilin mukaisilla vahvuusalueilla laajemminkin:

helppoa tulla mukaan opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin lisäämään ammatillista osaamistaan ja kehittämään itseään

Suurin kohderyhmä: työikäiset eri elämäntilanteissa osaamisensa kehittäjinä

Opintopolku alkuaskeleena ammattikorkeakouluun :

avoimen opinnoille on määritelty laajuus, joka tuo hakukelpoisuuden tutkinto-opintoihin (vähintään 60 op kyseisen koulutusohjelman perus- ja ammattiopintoja).

Maahanmuuttajien mahdollisuuksien lisääminen;

työperäisten maahanmuuttajien ”sisäänheitto”portti korkea-asteen koulutukseen

kielitutkintoon valmentaminen (mahd ammattiala- ja osaamistausta huomioiden) ym.

3.2 Laajuus ja resurssit

Turvaamalla toimintaan riittävät resurssit, voidaan parantaa avoimen Ammattikorkeakouluopetuksen laatua osana koko korkeakouluopetuksen laadun kehittämistä ja kehittää aikuiskoulutukseen avoimia ja työelämäläheisiä järjestämismuotoja kysyntää vastaavaksi. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen määrärahaa tulisi nostaa 5 miljoonaan euroon vuoteen 2012 mennessä. Myös hyvin käynnistynyttä ammattikorkeakoulujen välistä avoimen korkeakouluopetuksen verkostotyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa vuoteen 2012. Toiminnan vakauden, kysynnän ja joustavuuden lisäämiseksi tulisi myös pohtia avoimen ammattikorkeakouluopetuksen kytkemistä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen perusrahoitusmallin osaksi. Mahdollistamalla avoimen opintosuoritusten avustuksen määräytymisen keskimääräisen vuosiopiskelijakustannusmallin mukaisesti, voitaisiin varautua joustavammin avoimen ammattikorkeakouluopetuksen lisääntyvään kysyntään ja tarpeisiin. FTE-mallilla rahoitus olisi mahdollista myös nivoa aikuiskoulutuspaikkojen osaksi paikkakiintiöitä vastaavasti nostamalla.

Pääsääntöisesti tarjotaan (jotta myös enemmän suoritettaisiin) vähintään 3 op laajuisia opintojaksoja jotka ovat mielellään kulloinkin osia 9-12 opintopisteen kokonaisuuksista

Avoimen kokonaisrahoitus sovitaan tavoitekausittain koko kaudeksi kerralla

linjaus halutusta volyymitasosta ja profiloinnista amkin oma valinta (huom rahoituksen ja maksupolitiikan realismi kasvutilanteissa)

Ruotsinkielisen avoimen tarjonta on luontevaa tarkastella kansallisesti ja turvattava mahd. erityisin toimenpitein

myös maahanmuuttajat vaatinevat erityistarkastelua

3.3 Sisältö ja laatu

Tarjonnan laajentaminen laatu säilyttäen: tarjottavat opinnot ovat vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia: perustutkinnon, erikoistumisopintojen, ylemmän amk-tutkinnon tai opettajaopintojen osia.

Ammattikorkeakouluihin valmentavia opintoja maahanmuuttajille ja muille mahdollisille erityisryhmille

opinnoilla varmistetaan amk-opinnoissa menestyminen ja amk-tutkinnon vaatima taso: esim. vieraitten kielten valmentavat opinnot, suomenkielen ja kulttuurin opinnot; ei pääsykoevalmennuskursseja

Opintopolun avaaminen: avoimen opinnoille on määritelty laajuus, joka tuo hakukelpoisuuden tutkinto-opintoihin (vähintään 60 op)

ammattikorkeakoulujen yhteinen sitoutuminen hakukelpoisuuteen ja koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen hyväksi lukuun

muuten normaalit valintaperusteet ja yhteiset valintamenettelyt

varmistettava että koskee perustutkinto- ja aikuisopiskelijoita

selvitettävä mahdolliset alakohtaiset erot ja rajoitukset

Alueen tarpeiden heijastuminen koulutustarjonnan sisällön kehitykseen

Laadun kehitys amkien laatujärjestelmien osana ja mukaisesti

avoin amk-opinnot kuuluvat amkin laadunvarmistusjärjestelmän piiriin

Toisilta oppiminen toimintatavoissa ja tarjonnassa, avoin amk-verkoston hyödyntäminen, benchmarking

3.4 Prosessit

Toimintatapojen kehittäminen avoin amk - verkostossa:

erityisesti opintoneuvonta ja opintojen ohjaus alueellisessa yhteistyökontekstissa

Opintopolun valtakunnallinen käyttöönotto yhtenäisin valintaperustesuosituksin

Sähköisen asioinnin edistäminen tarkoituksenmukaisin askelin:

markkinointi avoinamk.fi -portaalissa, joka teknisesti virtuaaliamkin portaalin yhteydessä

portaalia kehitetään hyödyntäen sähköisiä palvelualustoja omana toiminnallisena kokonaisuutenaan mahdollistaen automaattisen tiedonsiirron)

Automaattinen opintojaksotietojen siirtäminen kunkin amkin omista järjestelmistä vaatii lisäpanostuksia

Amkin sisäiset suunnitteluprosessit tukevat tutkintokoulutuksen ja avoimen vuoropuhelua

Alueelliset yhteistyömenettelyt niin korkeakoulutoimijoiden kuin muidenkin kanssa tarjonnan kohdentamisessa

eteneminen kunkin alueen tilanteen ja painotusten mukaisesti

3.5 Hallinnolliset puitteet

Lainsäädäntö

lainsäädännön mahdollistettava yhteistyö avoimen yliopiston kanssa esim. yhteiset tilat, yhteistyö koulutuksen jakelussa ja markkinoinnissa tms. infrastruktuurin hyödyntämisessä

opetuksesta ja laadusta kumpikin vastaa itse; ei yhteisiä hallinnollisia rakenteita

maahanmuuttajien valmentavien opintojen lainsäädännöllinen pohja: tarvitaanko legitimointia -> rahoituksen turvaaminen

Ohjausjärjestelmä

erillisavustuksen käyttötarkoitusmäärittely muutettava laajan roolin mukaiseksi: kaikki ops-pohjainen mukaan

rahoituksessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tasavertainen kohtelu ja rahoitusmekanismit selvitettävä: tarkoituksenmukainen työnjako näkökulmaksi

kaksoisrahoitus ei mahdollista eikä ole uhkaamassakaan amkien sisällä

Alueellinen yhteistyö ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoamisessa

Opintososiaalisen aseman selkeyttäminen

yksittäiset opintojaksot ovat omaehtoista opiskelua, eikä opiskelijan tarvitse kuulua varsinaisen opintotuen piiriin

työttömille tarvitaan nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua: toivottavaa, että työvoimatoimikuntien ohjeet ja tulkinnat olisivat nykyistä kohtuullisempia

4. Avoimen ammattikorkeakoulun menestystekijät ja mittarit

4.1 tuloskortin osa-alueet

4.1.1 asiakasnäkökulma

volyymi

suoritettujen opintopisteiden kehitys per amk (per koulutusala)

palaute

erilliskurssien laatupalautteeseen yksi Opala-yhteensopiva kysymys tms kevyt mutta yhtenäinen menettely

samalla katsottava erilliskurssien ja integroitujen suhdetta kussakin amkissa, käytännössä erillistarjonnassa suoritetut opintopisteet vs. kaikki opintopisteet

tarjonnan monipuolisuus ?

esim. suoritetut opintopisteet koulutusaloittain per amk

tarjonnan indikaattorikysymys on hankalampi, asiakas tekee osallistumispäätöksen

suoritusten jakauman tutkintotasoittainen kehitys (paljonko pisteitä perustutkinnon / ylemmän amk-tutkinnon / ammatillisten erikoistumisopintojen / opettajakoulutuksen / maahanmuuttajien valmennuksen osista )

4.1.2 prosessit

amkien mukanaolo alueellisissa yhteistyörakenteissa tarjonnan suunnittelun ja toisaalta ohjauksen osalta

portaalin kattavuus, monenko amkin tarjontaa on esillä

opintopolkusuosituksen käyttöönoton kattavuus

opintopolkua käyttävien hakijoiden määrä (jotta nähdään tilanteen kehitys)

4.1.3 osaaminen

amkien vastuuhenkilöiden "virkaikä" avoimen tehtävissä ja sen kehitys tms vaihtuvuusindikaattori

verkostossa yhdessä työstettyjen ohjeiden ja mallien lukumäärä ja arvioitu kattavuus toiminnassa

4.1.4 talous

amkeille tulevan määrärahan kasvu

toteutuva kustannusrakenne avustus/maksut/kaikki menot (mitoituksen realismi)

5. Avoimen ammattikorkeakoulun strategian lähtökohdat

5.1 toimintaympäristön kuvaus

5.1.1 valtakunnallinen korkeakoulukenttä ja sen muutos

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön ikärakenteen kehitys, koulutustason nousu, työelämän muutokset, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen, vaikuttavat avoimen ammattikorkeakoulun tulevaan toimintaan.

Elinikäisen oppimisen periaate on suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen perusajatus. Aikuiskoulutus ja sen osana avoin ammattikorkeakouluopetus on kiinteä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen asettaa uusia haasteita huolehtia avoimen ammattikorkeakouluopetuksen saavutettavuudesta eri alueilla toimipisteverkon karsimisen jälkeenkin. Myös lisääntyvä korkeakouluyhteistyö heijastuu avoimen opetuksen kehittämiseen.

5.1.2 alueellinen näkökulma

erilaisuuden rikkaus

ammattikorkeakoulujen paikallinen toimintaympäristö on kovin erilainen ajatellen alueen maantieteellistä rakennetta, elinkeinoelämän rakennetta, väestörakennetta ja erilaisten koulutusorganisaatioiden läsnäoloa tai puuttumista

Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa toteutetaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Avoin ammattikorkeakoulu lisää yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa erityisesti paikallisten koulutustarpeiden kartoituksessa, koulutuksen suunnittelussa, ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämisessä sekä oppivien alueiden kehittämistyössä.

Avoin ammattikorkeakoulu kytketään oman ammattikorkeakoulunsa aluestrategian osaksi. Kukin ammatti-korkeakoulu sopii alueellisten toimijoiden kanssa maakunnan, seutukunnan tai kielialueen tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella parhaaksi katsomastaan toimintamallista.

5.1.3 yksittäisen ammattikorkeakoulun näkökulma

Avoin ammattikorkeakoulu on kunkin ammattikorkeakoulun aikuskoulutustoiminnan yksi osa ja aluekehitysvaikutuksen aikaansaamisen ytksi kanava. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminta amkin sisällä organisoidaan kussakin amkissa sen parhaaksi katsomalla tavalla kuitenkin huolehtien valtakunnalliseen yhteistoimintaan osallistumisesta ja yhteydenpidosta

6. Avoimen ammattikorkeakoulun toimintamalli

6.1 opinnot ja toimintamuodot

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena voidaan järjestää kunkin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin kuuluvia ja hyväksyttyjä opintojaksoja, ei kuitenkaan opinnäytetyötä tai työharjoittelua. Avointa ammattikorkeakouluopetusta tarjotaan kaikilla ammattikorkeakoulututkintoon johtavilla koulutusaloilla ja lisäksi ammatillisessa opettajakoulutuksessa. Opetusta järjestettäessä otetaan huomioon alueelliset tarpeet.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja järjestetään ammattikorkeakoulujen omana opetuksena ja sitä voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa.

Avoimen ammattikorkeakoulun opetus on järjestetty ammattikorkeakoulujen koulutusaloilla eri tavoin. Toteutustapoina ovat erillisissä ryhmissä toteutettu opetus ja integroitu opetus. Erillisissä ryhmissä toteutetussa opetuksessa eli erillistarjonnassa opinnot järjestetään pääsääntöisesti ainoastaan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille siten, että ne toteutusjärjestelyiltään sopivat erityisen hyvin työssäkäyville henkilöille. Integroidussa opetuksessa eli tutkintoon johtavan koulutuksen mukana toteutetussa opetuksessa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija suorittaa opintojaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijaryhmän mukana.

Avoin ammattikorkeakoulu-opetusta toteutetaan joustavin opetusjärjestelyin hyödyntäen mm. verkko-opetusta.

Suhde täydennyskoulutukseen

Avoimen ammattikorkeakoulun opetusta ei ole opintojen tarjoaminen liiketaloudellisena maksullisena toimintana. Avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen ja ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen järjestämisen merkittävimpänä erona on: Avoimen ammattikorkeakoulun opintoina tarjottavat opintojaksot perustuvat ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja niissä opiskelevat suorittavat opintopisteitä. Täydennyskoulutus sen sijaan palvelee ensisijaisesti työelämän ja ammatillisen kehittymisen tarpeita liittymättä ensisijaisesti/kiinteästi opintojaksoihin.

Avoin ammattikorkeakoulu-opetus on avointa kaikille. Täydennyskoulutuksen osallistujille koulutuksen tilaaja tai järjestäjä asettaa valintakriteerit.

Avoimen ammattikorkeakoulun opetus on opetusministeriön tukemaa ja opiskelijalta peritään maksu toiminnan järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Osallistumismaksujen määrittämistä yksittäisessä ammattikorkeakoulussa ohjaa asiaa koskeva asetus (viite tulee tähän). Täydennyskoulutus hinnoitellaan liiketaloudellisesti itsensä kannattavaksi ja rahoitetaan lähtökohtaisesti asiakasmaksuin.

6.2 opiskelijat

Avoin ammattikorkeakoulu on opintojärjestelmänä avoin. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä on työikäinen väestö. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille ei aseteta muodollisia pohjakoulutusvaatimuksia, mutta tosiasiallisia lähtötietovaatimuksia opintojaksoilla voi olla.

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on monia opiskelumotiiveja. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaprofiiliselvityksen mukaisesti (selvityksen tiedot) opiskelijoista on erotettavissa omiksi ryhmikseen opiskelulle asetettujen tavoitteiden perusteella seuraavat:

- työssä käyvän aikuisväestön osaamisen nostaminen

- joustavasti tutkintoon johtavan koulutuksen aloittavat

- esimerkiksi kielten osalta asiaan muutoin paneutuneet(tai harrastusmielessä opiskelevat)

Lukuina opiskelumotiivit jakautuvat selvityksen mukaan seuraavasti

Ammatillisen osaamisen lisääminen (41,5%)

Itsensä kehittäminen (24,2%)

AMK-tutkinto tulevaisuudessa (24,1%)

AMK-tutkinnon loppuun suorittaminen (2,5%)

Jokin muu motiivi (7,7%)

Jos opetus järjestetään yhteistyössä oman ammattikorkeakoulun perustutkinto-opetuksen kanssa ja siihen osallistuu tutkinto-opiskelijoita henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti, ammattikorkeakoulu vastaa perusopiskelijoiden aiheuttamista kustannuksista eikä perusopiskelijoita kirjata avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi. Ammattikorkeakoulun perusopiskelijat voivat halutessaan, esimerkiksi ollessaan poissaolevaksi ilmoittautuneina, osallistua avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen samoin ehdoin kuin muukin väestö. Tällöin heidät kirjataan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi ja he suorittavat avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamaksut itse. Vastaavasti menetellään muiden yhteistyörakenteiden tai hankkeiden suhteen: hankkeiden osallistujiin kohdistuva toiminta kuuluu hankkeiden piiriin ja toisaalta kansalainen voi omaehtoisesti osallistua itse maksut maksaen.

6.3 avoin amk verkosto

Kaikissa ammattikorkeakouluissa on avoin ammattikorkeakoulu –toimintaa ja ammattikorkeakoulut yhdessä muodostavat kehittämisverkoston. Avoimen toimintaa kehitetään ammattikorkeakouluissa toisilta oppien ja valtakunnallisesti keskeisiä asioita yhdessä suosituksiksi linjaten.

Avoin ammattikorkeakoulu –toimintaa edistetään kehittämisverkostossa, jossa ovat edustettuina kaikki avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestävät ammattikorkeakoulut.

Valtakunnallinen avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkosto toimii opetusministeriön kokoamana vuosien 2007-2009 aikana. Verkoston toiminnan koordinoinnista vuosina 2007–2009 vastaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (OPM tavoitesopimus 243/522/2006) ja koordinointiin sekä yhteisiin viestintä- ja kehittämistoimiin on osoitettu resursseja OPM:stä ja osin ammattikorkeakouluista. Verkostossa on jäsen/jäseniä jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Lisäksi jokainen ammattikorkeakoulu on nimennyt yhteyshenkilön kehittämisverkostoon, jonka tehtävänä on tarkastella verkoston kokouksissa käsiteltäviä asioita oman ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja tuoda tarvittaessa esiin oman ammattikorkea-koulun kanta käsiteltäviin asioihin.

Verkoston tehtävänä on seurata ja edistää avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämistä ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä. Verkoston tehtävänä on:

- toimia aktiivisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi,

- edistää avoin ammattikorkeakoulu -opintojen yhteisten toimintaperiaatteiden luomista ja toteuttamista,

- lisätä avoimen ammattikorkeakoulun ja sen toiminnan tunnettuutta,

- tukea ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista ja alueellista tehtävää sekä

- kehittää avoimeen opetukseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä.

Avoin ammattikorkeakouluverkosto tiivistää toiminnallaan ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja vähentää niiden keskinäistä kilpailua. Verkosto edistää toisilta oppimista ja tukee avointen ammattikorkeakoulujen henkilöstön monipuolista ja ajantasaista osaamista. Se toimii vuorovaikutuksessa aikuiskoulutuksen eri toimijoiden kanssa sekä lisää yhteistyötä kirjastojen, Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun, yliopistojen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden, kuten Yleisradion, kanssa. Verkosto auttaa myös nostamaan avoimen profiilia kunkin ammattikorkeakoulun sisällä.

Avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan monipuoliseksi kehittämiseksi verkostosta on muodostettu eri kehittämiskohteisiin keskittyviä teemaryhmiä, jotka vaihtelevat tarpeen mukaan. Kehittämisverkoston työskentelystä laaditaan vuosittain tarkempi toimintasuunnitelma.

Avoimen ammattikorkeakoulun verkosto laatii toimintasuunnitelman strategian toteuttamiseksi ja tarkistaa sen vuosittain.

Verkoston yhteisistä markkinointitoimenpiteistä sovitaan vuosittain osana verkoston toimintasuunnitelmaa.

Yhteisistä kehittämisprojekteista sovitaan erikseen.

6.4 laatutyö

Avoin ammattikorkeakoulu-verkosto edistää ammattikorkeakoulujen omaa laadun kehittämistä mm. antamlla suosituksia ja levittämällä hyviä käytäntöjä.

7. Strategian toteuttaminen ja seuranta


7.1 mistä asioista tehdään toimintaohjeita

Kun ilmeisesti tulee erilaisia korkeakoulumalleja ja alueellisia yhteistyörakenteita, on yhteistyössä käytettävä avarakatseista otetta toimintamallien kehittämisessä ja yhteisten ohjeiden laadinnassa, jotta voidaan säilyttää tasapaino dynamiikka ja variaatiot vs. ohjeiden samankaltaisuus.

aluelähtöiset tarjooman ja toteuttamisen mallit

avoimen opiskelijaan nähden samankaltaiset palvelulupaukset

7.2 amkien huomioonotettavaksi (TASOon vietävät viestit)

polkuopintojen yhtenäinen valintamenettely/-säännöstö

Ehdotus keskusteluun täsmennyksestä vuoden 2009 valintaperusteisiin:

”Opintopolku-valinnassa hakevat avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja suorittaneet riippumatta hakijan hakukelpoisuudesta. Ammattikorkeakoulun päätöksen mukaan valintaperusteita ovat yksi tai useampi seuraavista: opintopistemäärä, opintomenestys, valintakoe tai sen osa (soveltuvuuskoe tai haastattelu).”

7.3 OPM:n huomioonotettavaksi vietävät viestit

7.3.1 avoimen amkin erillisavuksen käyttötarkoitusmäärityksen muutos laajan opetussuunnitelmaperusteisen linjauksen mukaiseksi

7.4 aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen vietävä viestit

toiminnan laajentaminen ja lisämääräraha, tavoitevolyymi 5 Me

työttömien helpompi ja yhdenvertaisempi mahdollisuus opiskella kohtuullisia määriä avoimessa työnhaun ohellakin työttömyysturvan kärsimättä; henkilöhän on työnhakijana eikä avoimessa opiskelu ole peruste jättää työpaikkaa ottamatta vastaan, mutta opiskelu voi parantaa työllistymisedellytyksiä